sissi

Kirjoitin opinnäytetyötä viime tammikuussa. Olin päättänyt, etten lähde ulos ennen kuin työ on purkissa. Totta kai alkoi kyllästyttää ja halusin päästä sosialisoimaan ja tapaamaan ihmisiä. Varsinkin kun uutenavuotena tuli koettua taas yksi floppi flingi.

Tietokoneella eksyin aina välillä surffailemaan, vaikka olisi pitänyt vain kirjoittaa. Löysin deitti.netin sivut ja huomasin, että ilmoitusten lukeminenhan on hyvää korviketta sille, kun ei pääse ulos ihmisten pariin! Jopa omalla tavallaan parempaa, kun baarissa harvoin kuulee, mitä toinen sanoo. Naureskelin kaikenlaisille jutuille, kunnes huomasin että täällähän on ihan tavallisia, hauskan tuntuisiakin ihmisiä joissa tuskin on ulkoisesti tai sosiaalisesti mitään vikaa...

Päädyin kuin päädyinkin vastaamaan parille kivan tuntuiselle kundille. Yksi lähetti kuvansa, se sai jäädä siihen, vaikka kundi oli hyvän näköinen niin ei ollut mun makuuni. Toinen vastasi toiseen meiliin, että oli tavannut jonkun, viikon päästä ilmoitti että pimu pettikin ja olisinko vielä kiinnostunut... tuo olikin säälittävin tapus mihin törmäsin.

Pian tuli vastaus yhdeltä parhaimman kuuloisesta tyypeistä. Vaikka lähdin leikkiin huvittuneena, olin alkanut jo oikein tosissaan jännittää mitä vastausta sieltä tulee. Tyyppi halusi tavata samalla viikolla, mihin sitten suostuin, vaikka ajatelinkin että meneepä sekin jännitys sitten hukkaan kun totuus paljastuu ja joutuu alkaa etsimään uusia ilmoituksia.

Varasin tapaamiselle aikaa yhden perjantai-illan ja paras kaverini oli koko ajan puhelinsoiton päässä, koska pelkäsi, että se on joku hullu (tähän näin jälkikäteen voisin lisätä että on sitä aikoinaan lähetty vielä tuntemattomampienkin matkaan pelkän baarituttavuuden perusteella, nyt sentään tiesin tyypistä jotain). Aamulla oli tarkoitus lähteä viikonlopuksi reissuun, en todellakaan tullut ajatelleeksi, että tapaaminen venyisi...

...koko viikonlopun mittaiseksi! Juttu vaan lähti hyvin kulkemaan ja tuntui ettei joku voi olla noin samanlainen kuin minä. Jouduin vielä sunnuntai-iltana rauhoittelemaan kaveriani puhelimitse, että ei minua vieläkään tarvitse hakea näiltä treffeiltä pois...

Viikonlopun reissu sai jäädä ja samalla monet flopanneet baari-illat. Kymmenen kuukautta ja avopuolisoita ollaan. Opinnäytetyökin valmistui aikanaan. Ei mennyt hullummin netissä surffailu!